Läskeilin. Olinhan jo pilannut viikonlopun kaloreiden osalta vetämällä hirveät kännit, joten ajattelin että väliäkös sillä enää ja söin, söin, söin koko sunnuntain. Onneksi en mitään herkkuja, vaan lähinnä ruokaa, sämpylöitä jne. Eilinen päivä oli muuten todella mukava - en kertaakaan miettinyt omaa kroppaa saati ahdistunut siitä. Makasimme E:n kanssa sohvalla, lähekkäin, peiton alla. Nauroimme. Kutittelua, elokuvia, naurua, hyvää oloa koko päivä täynnä. En edelleenkään oikein ymmärrä, mitä olen tehnyt ansaitakseni rinnalleni ihmisen, joka on minulle niin täydellinen.
Nyt kuitenkin alkaa jälleen arki, viikko ammottaa tyhjänä, mustana aukkona edessäni. Heräsin aamulla, ensimmäisenä mielessä oli tämän päivän ruokalista ja missä välissä ehtisin liikkua.
En oikein osaa kytätä syömisissä muuta kuin kaloreita - mihin muuhun kannattaisi tuijottaa? Sinänsä hankalaa, kun en ole koskaan aikaisemmin ravintosisältöihin kiinnittänyt huomiota.
Nälkä kurnii, aamiainen kutsuu. Jospa iltapäivällä laittaisin pienimmän rattaisiin ja pääsisin käymään lenkillä :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti